PÄÄKIRJOITUS

10.5.2012 - Kuukausikatsaus

EKP:n neuvosto päätti 3.5.2012 pitämässään kokouksessa jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Päätöksen perustana olivat EKP:n neuvoston säännölliset analyysit eli taloudellinen ja rahatalouden analyysi. Vuonna 2012 inflaatiovauhti pysyy todennäköisesti yli 2 prosentin. EKP:n neuvosto kuitenkin odottaa hintakehityksen olevan hintavakauden määritelmän mukaista rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Näkemystä vastaavasti rahan määrän trendikasvu on yhä maltillista. Ensimmäiseltä vuosineljännekseltä saatujen tietojen perusteella vaikuttaa edelleen siltä, että talouskehitys on vaimeaa mutta melko vakaata. Tuoreimmissa kyselyindikaattoreissa korostuu euroalueella vallitseva epävarmuus. Talouskehityksen odotetaan vähitellen elpyvän vuoden kuluessa. Talousnäkymiin kuitenkin liittyy edelleen odotettua hitaamman kasvun riskejä.

Inflaatio-odotukset ovat pysyneet euroalueella tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina (inflaatiovauhti hieman alle kahden prosentin keskipitkällä aikavälillä). Eurojärjestelmä on viime kuukausina käyttänyt sekä tavanomaisia että epätavanomaisia rahapoliittisia toimia. Yhdistelmän avulla on pystytty parantamaan sekä rahoitusoloja että rahapolitiikan välittymistä. Kehitystä tullaan seuraamaan tarkasti unohtamatta, että kaikki epätavanomaiset rahapoliittiset toimet ovat luonteeltaan tilapäisiä. EKP:n neuvostolla on jatkossakin täydet valmiudet turvata hintavakaus keskipitkällä aikavälillä toimimalla päättäväisesti ja ajoissa.

Taloudellisessa analyysissa todettiin ensimmäiseltä vuosineljännekseltä saatujen tietojen viittaavan edelleen siihen, että talouskehitys on vaimeaa mutta melko vakaata. Tuoreimmissa kyselyindikaattoreissa korostuu euroalueella vallitseva epävarmuus. On kuitenkin viitteitä siitä, että maailmantalouden elpyminen etenee. EKP:n neuvosto odottaa edelleen, että euroalueen talous elpyy vuoden aikana vähitellen ulkomaisen kysynnän, hyvin matalien lyhyiden korkojen ja kaikkien euroalueen talouden asianmukaisen toiminnan tukemiseksi toteutettujen toimien edistäessä talouskehitystä. Joidenkin euroalueen maiden valtionvelkamarkkinoilla on kuitenkin vielä luotonantoon vaikuttavia jännitteitä, taseiden tasapainottaminen jatkuu rahoitussektorilla ja muualla taloudessa ja työttömyysaste on korkea. Kaiken tämän odotetaan vaimentavan talouden kasvuvirettä edelleen.

Talousnäkymiin liittyy edelleen odotettua hitaamman kasvun riskejä. Talouskehitys voi jäädä ennakoitua heikommaksi varsinkin, jos euroalueen velkapaperimarkkinoiden jännitteet voimistuvat ja vaikutukset leviävät euroalueen reaalitalouteen tai jos raaka-aineiden hinnat nousevat edelleen.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli huhtikuussa 2,6 % (neljänä edellisenä kuukautena 2,7 %). Inflaatiovauhti pysyy todennäköisesti yli 2 prosentin vuonna 2012 pääasiassa energian hinnannousun sekä välillisten verojen korotusten vuoksi. Raaka-aineiden tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuinen inflaatiovauhti hidastunee jälleen alle 2 prosentin alkuvuonna 2013. EKP:n neuvosto seuraa erityisen tarkasti mahdollisia merkkejä energian hinnannousun välittymisestä palkkoihin, yritysten voittoihin ja hinnoitteluun yleensä. Kun kuitenkin euroalueen talouskasvun odotetaan olevan hidasta ja pitkän aikavälin inflaatio-odotusten pysyvän hintavakauden määritelmän mukaisina, hintapaineet jäävät todennäköisesti vähäisiksi.

Lähivuosien YKHI-inflaationäkymiin liittyvien riskien katsotaan edelleen olevan kutakuinkin tasapainossa. Inflaatio voi olla ennakoitua nopeampaa, jos raaka-aineiden hinnat ja välilliset verot nousevat odotettua enemmän. Ennakoitua hitaamman inflaation riskejä liittyy mahdollisuuteen, että talouskehitys jäisi odotettua heikommaksi.

Rahatalouden analyysin perusteella rahan määrän trendikasvu on pysynyt vaimeana, joskin se on viime kuukausina hieman nopeutunut. M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli maaliskuussa 3,2 % (helmikuussa 2,8 %). Pankkien talletuskanta on kasvanut tammikuusta lähtien.

Ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta laskettuna yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli maaliskuussa 0,5 % ja kotitalouksien lainakannan kasvuvauhti 1,7 %, eli molempien kasvu oli hieman hitaampaa kuin helmikuussa. Rahalaitosten yrityksille ja kotitalouksille myöntämien lainojen volyymi ei käytännöllisesti katsottuna muuttunut edelliskuusta.

Rahan määrän ja luotonannon kasvua koskevat tiedot maaliskuulta vahvistavat, että rahoitusolot ovat yleisesti ottaen vakaantuneet eikä luottolaitosten taseissa ole tapahtunut äkillisiä ja hallitsemattomia korjausliikkeitä. Tähän eurojärjestelmän toimilla on pyritty. Huhtikuisessa euroalueen pankkien luotonantokyselyssä ilmeni, että luotonannossa yrityksille ja kotitalouksille luotonantokriteerit eivät vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä tiukentuneet nettomääräisesti läheskään yhtä paljon kuin loppuvuodesta 2011. Osasyynä oli pankkien rahoitusolojen helpottuminen. Luotonantokysely osoitti myös, että luottojen kysyntä pysyi vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä vaimeana, kun talouskehitys oli heikkoa ja taseiden tasapainottaminen jatkui rahoitussektorin ulkopuolella. Eurojärjestelmän epätavanomaisten toimien vaikutus ei näy vielä kokonaisuudessaan, mutta kysynnän elpyessä se tulee edistämään lainakannan kasvua. On muistettava, että 1.3.2012 suoritetusta toisesta kolmen vuoden pitempiaikaisesta rahoitusoperaatiosta on vasta vähän aikaa.

Pankkien on tärkeää vahvistaa edelleen häiriönsietokykyään – myös tulorahoituksen avulla. Pankkien taseet on saatava vahvoiksi, jotta voidaan edistää riittävää luotonantoa talouteen ja saada kaikki rahoituskanavat toimimaan normaalisti.

Kaiken kaikkiaan hintakehityksen pitäisi taloudellisen analyysin perusteella pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tätä näkemystä.

Euroalueella on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että julkinen talous on kestävällä pohjalla ja talouskasvu kestävää. Useimmat euroalueen maat edistyivät julkisen taloutensa vakauttamisessa hyvin vuonna 2011. Tarvittavat kattavat vakauttamistoimet jarruttavat talouskasvua lyhyellä aikavälillä, mutta onnistuneesti toteutettuina ne parantavat julkisen talouden kestävyyttä ja auttavat pienentämään valtioiden joukkolainojen riskipreemioita. Kun luottamus julkisen talouden rahoitusasemiin paranee, myös yksityisen sektorin toiminnan pitäisi piristyä, mikä edistäisi yksityisiä investointeja ja keskipitkän aikavälin talouskasvua.

Euroalueen talouskasvua ja kasvupotentiaalia on kohennettava paitsi vakauttamalla julkista taloutta myös toteuttamalla määrätietoisesti rakenneuudistuksia. On olennaisen tärkeää helpottaa yritystoiminnan aloittamista ja harjoittamista sekä uusien työpaikkojen luomista. Lisäämällä kilpailua hyödykemarkkinoilla ja parantamalla yritysten kykyä sopeuttaa palkkoja ja henkilöstöresursseja edistetään innovointia ja uusien työpaikkojen luomista sekä parannetaan pitkän aikavälin kasvunäkymiä. Uudistuksia tarvitaan erityisesti niissä maissa, joiden kustannuskilpailukyky on merkittävästi heikentynyt ja joiden on parannettava tuottavuutta ja ulkomaankauppaa.

Muilta suurilta valuutta-alueilta saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta myös euroalueen sopeutumisprosessista, että alueelliset erot talouskehityksessä ovat normaali ilmiö. Kuluneen vuosikymmenen aikana monessa euroalueen maassa on kuitenkin kertynyt huomattavia tasapainottomuuksia, jotka ovat nyt korjautumassa.

EKP:n on keskityttävä rahapolitiikassaan euroalueeseen kokonaisuutena. EKP:n rahapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on edelleen pitää yllä hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Siten rahapolitiikalla voidaan parhaiten edistää talouskasvua ja työpaikkojen luomista euroalueella.

On hallitusten tehtävä tasoittaa eroja yksittäisten euroalueen maiden välillä. Hallitusten on ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin korjatakseen merkittäviä rakenteellisia sekä julkisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden tasapainottomuuksia ja heikkouksia. Monin paikoin on edistytty, mutta useassa maassa tarvitaan kunnianhimoisempia toimia. On yhteisen edun mukaista varmistaa, että kaikkien euroalueen maiden julkinen talous on terveellä pohjalla, rahoitusvakaus turvattu ja kilpailukyky hyvä.

Kuukausikatsauksen tässä numerossa on vakioartikkelin lisäksi kaksi muuta artikkelia. Ensimmäisessä käydään läpi ja arvioidaan finanssipoliittisen sopimuksen keskeisiä elementtejä. Finanssipoliittinen sopimus on osa sopimusta talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta. Toisessa artikkelissa verrataan Yhdysvaltain ja euroalueen viimeaikaista finanssikriisiä Japanin tilanteeseen 1990-luvulla.